www.malamuutti.com - Tervetuloa!


Tällainen on meidän Pontus...

Pontus on syntynyt 26.12.1999 ja on siis täsmälleen saman ikäinen kuin meidän nuorempi poika Tony. Pontus - kuten muutkin koiramme omistaa monta lempinimeä, joista yleisimmät ovat Pomppi, Rontti ja Äijä.

Pontus on tullut meille 2-vuotiaana, joten pentuaikaa emme ole Pompin kanssa kokeneet. Aiempi omistaja olisi lopettanut Pontuksen, ellei sille olisi uutta kotia löytynyt. Syy moiseen oli muutto omakotitalosta hissittömään kerrostaloon, ja Pontus pelkää kuollakseen portaita. Mutta me olemme tyytyväisiä - emme olisi ihanampaa koiraa voineet saada!

Pontuksen rotuina on ainakin saksanpaimenkoira, mutta edellisen omistajan väittämää Newfounlandinkoiraa toisena osapuolena en minä kyllä allekirjoita. Sen verran siro ja keskikokoinen Pontus on, että ennemmin veikkaisin itse ehkä collieta tai jotain pystykorvaista - mene ja tiedä. Toisaalta Pontuksen rakkaus uimista kohtaan voisi ollakin peräisin nöffistä.

Pontuksen luonne on todella upea perhekoiralle. Touhukas, erittäin leikkisä, ei mikään machoilija, rakastaa pussailla ihmisiä, haluaa olla kaikessa mukana, mutta osaa myös rauhoittua. Kastroinnin jälkeen Pontus on muuttunut hiukan "tossumaisemmaksi", mutta edelleen leikkisyyttä löytyy. Poikien ollessa pienempiä, Pontus paimensi niitä pihalla esim. asettumalla eteen, jos jompikumpi yritti lähteä omalta pihalta pois. Samoin Pontus huolehtii siitä, ettei poikia kiusata. Leikillään kun on joskus poikia jahdattu, on Pontus heti paikalla kertomassa, että ottakaahan iisisti. Pontus on luonteeltaan kuitenkin myös hiukan stressiherkkä ja siksi pyrimmekin pitämään rutiinit hyvin samanlaisina päivästä toiseen



Ruoan suhteen Pontus oli ennen kastrointia melko vähäsyöntinen ja linnustuskauden alussa se saattaa pitää pari paastopäivääkin. Ennen muiden koirien tuloa meille, se söi ruokaansa pitkin päivää, mutta toisten koirien läsnäolo on tuonut syömispaineita ja niinpä Pontus syökin ruokansa nykyään kerralla - useimmiten. Kastroinnin jälkeen Pontus on tuntunut olevan aina nälkäinen, ja jouduimmekin vaihtamaan kevyempään ruokaan, kun alkoi herralla kyljet vähän pyöristymään Pontus on ollut meidän lauman pomo, jonka auktoriteettia kunnioittivat kaikki. Pontus on melkoisen reilu johtaja, joka ei pikkujutuista viitsi stressata, mutta jos tarve vaati, se ärähti ja kaikki nartut häipyvät saman tien paikalta. Yepan ollessa pieni Pontus joutui muutaman kerran "kouluttamaan" sen ruokakupille änkeämisen vuoksi, mutta silloinkaan Pontus ei ole käyttänyt muuta kuin maahan painamista ja mieletöntä rähinää - ei siis hampaita. Nykyisin Yepa ja Pontus ovat osittain törmäyskurssilla, eivätkä ole samoissa tiloissa yhtä aikaa - varmuuden vuoksi.

Pontus on enemmän Pekan, kuin Marja-Liisan koira, ehkä johtuen varmaan siitä, että emäntä hoitaa kaikki "ikävät" hoitotoimenpiteet, kuten kynsienleikkuun, harjaamisen, pesemisen jne... Meille tullessaan Pontuksen kynnet oli aina leikkautettu eläinlääkärillä, kun edellinen omistaja ei ollut saanut itse niitä leikattua. Ensimmäiset kerrat kynsiä leikatessa piti toisen pidellä Pontusta kiinni, ettei se pääse puremaan. Nykyisin kynsienleikkuu on ihan helppo, vaikkakaan ei mieluisa juttu, johon tullaan, kun ei muutakaan voi. Kaiken kaikkiaan Pontus on kuitenkin upea, komea ja mahtava koira ja perheenjäsen, joka hetkittäin kyllä luulee olevansa ihminen!