www.malamuutti.com - Tervetuloa!


Uutisia 2007...

31.12.2007

No niin, urakka nettisivujen uudistamisen kanssa alkaa olla ohi ja uudet sivut on julkaistu. Joululomalla on ollutkin vähän paremmin aikaa tehdä sivuja, kun ei ole ollut työt haittaamassa harrastusta... Pääasiassa uudistukset on tehty ulkoasuun, mutta jonkin verran on tekstejäkin muokkailtu ja pari uutta sivuakin. Jos sivuilta löytyy jotain, mikä ei toimi tai toimii väärin, laitathan viestiä niin korjataan!

Joulu meni rauhallisissa merkeissä, aaton aattona satoi jopa sen verran lunta, että jouluaattoon puoleen päivään sitä kesti, ennen kuin vesisateet taas veivät nekin vähäiset. No, vesisateesta on ollut se hyöty, että jäätiköt ovat lähteneet ja ollaan päästy treenaamaan koirien kanssa pyörillä. Viime lauantaina käytiin hakemassa yhdeltä huskyharrastajalta ylimääräinen kärry pois ja pari kertaa on sitä jo testattukin. Melko tukeva laite, ehkä vähän painava, mutta tuleepahan voimatreeniä samalla. Jarrut on ihan auton jarrut, takaosa auton taka-akseli 13" renkailla jne. Ihan kotitreeni-vehkeeksi kärry hankittiin, eipä sillä mihinkään kisoihin tule lähdettyä - sinne sitten kevyemmät kulkupelit. Kärryä hakiessa meille tarjottiin huskyakin, mutta ei taida tällä hetkellä resursseja olla sellaisen ottamiseen. Toisaalta, kyseessä olisi ollut 3-vuotias johtajanarttu eli ihan hyvä lisä malamuuteille vauhdinpitoon. Mutta toisaalta parhaassa iässä oleva husky kyllä taitaisi juosta malamuuteilta jalat alta.

Uusia kuvia on päivitetty paljon Hinon pentukuviin sekä Yepan albumiin, käykäähän katsomassa. Meidän perhe ja lauma toivottaa oikein Onnellista ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2008! Ensi vuonna sitten uudet kujeet!


Mitä meillä kotona oikeasti tapahtuukaan??!!



21.12.2007

Nyt voi virallisesti kertoa, että Yepa-neiti kuuluu lonkkien ja kyynärien osalta parhaaseen A-luokkaan! Eli lonkat A/A ja kyynärät 0/0. Nopeastihan Kennelliitossa oli kuvat lausuttu, eilen jo Koiranetissä oli tulokset näkyvissä ja tänään posti toi lapun, jolla paperit voi lunastaa postista takaisin.

Hino alkaa olla kasvupyrähdyksensä ohittanut ja saavuttanut suurin piirtein lopullisen kokonsa. Melko isohan se on ja karhumainen tällä hetkellä, turkin muotoutumista jännitetään, kunhan se vaihtaa joskus turkkiaan ensimmäistä kertaa. Mutta onpahan Hinolla selkeä, upean näköinen malamuuttiuroksen pää, kuten kuvasta näkyy.

Kaikille malamuutti-ihmisille ja tutuille toivottelee meidän perhe oikein Rauhallista ja Mukavaa Joulua! Toivottavasti kaikilla on sen verran vapaata töistä, että ehtii viettää mukavaa yhteistä joutenoloa tai harrastelua läheisten ja koirien kanssa!

    



17.12.2007

Muutaman rivin verran kuulumisia jälleen... Yepa kävi viime keskiviikkona hoidattamassa silmiä ja samalla kuvattiin lonkat ja kyynärät, kun rauhoittaa tarvi kuitenkin. Kennelliitosta tietysti virallista lausuntoa odottelemme, mutta alustavasti kuvissa kaikki näytti suhteellisen hyvältä. Kuvata halusimme Yepan sen vuoksi, että tiedämme millainen terveys Yepalla on vetotouhuja ajatellen ja voimme rauhallisin mielin jatkaa harrastamista.

Silmien osalta kaikki näyttää oikein hyvältä; silmissä oli jokunen ripsi, jotka häiritsivät ja aiheuttivat ärsytystä. Ne ripset poistettiin, muutama sinne annettiin jäädä - ne olivat niin pieniä ja oireettomia, ettei niitä ole mitään järkeä lähteä poistamisen vuoksi poistamaan. Varsinkin kun edellinen kerta on onnistunut niin hyvin ettei ripset ei ole kasvaneet takaisin, arpikudosta ei ole muodostunut eikä polttaminen ole vaikuttanut silmän muotoon. Toivottavasti tämä oli viimeinen tarvittava hoitokerta ripsien hoidossa - sen aika näyttää.

Alla pari kuvaa Hinosta 9 kk:n ikäisenä.



9.12.2007

Messarin näyttely on sitten takana. Yepa kävi esiintymässä nuorten luokassa melko karvattomana ja sai tuomarilta EH:n ja oli luokkansa 4. Karvattomaan ulkomuotoon nähden EH on ihan hyvä arvio noinkin suuresta näyttelystä. Hinon kohtalona oli jäädä kotiin, kun ikä jäi viikon verran vajaaksi junnu-luokkaan, joten ei pentuluokkaan viitsitty sitä ilmoittaa. Messarista otettuja kuvia suuri määrä löytyy uudesta albumista Galleriasta. Kuvat ovat nimettömiä, joten jos haluat nimetä koirasi, ilmoittele sähköpostilla. Samoin, jos haluat jonkun kuvan itsellesi, ilmoittele myös - albumiohjelma pienentää kuvat ja samalla heikentää niiden laatua.

Lumesta ei jälleen oikein ole enää tietoakaan, siitä on viime päivien vesisateet ja plussakeli pitäneet huolen. Ikävää jäätikköä kaikki soratiet, joten ei paljoa pyörälläkään mennä. Toivottavasti lumet pian tulevat uudelleen ja reki saapuu Matkahuollosta tänne meidän suuntaan.

    



2.12.2007

Näköjään vähän aikaa vierähtänyt viime päivityksestä tänne uutisten puolelle... Mutta korjataan "vahinko" nyt. Kiirettä on pitänyt nettisivujen teossa, viime päivät olen urakoinut ALMA-lehden taiton kanssa ja vielä siinä tekemistä riittää.

Eilen käytiin vedättämässä koirilla potkuria ja kuvattiin pieni videopätkäkin Hinon ja Yepan vetotouhusta. Pätkä löytyy Gallerian videolinkeistä. Lunta on tänäänkin sadellut ihan mukavasti, rekeä tässä odotellaan, jotta päästään kunnolla vetämään.

Hino ja Yepa kävivät tänään mätsärissä Lappeenrannassa. Yepa osallistui Eliittiluokkaan (ERI:n oikeissa näyttelyissä saaneet), sai punaisen nauhan ja oli kaikista eliittiluokan osallistujista 2. paras. Hino osallistui pentuluokkaan, sai punaisen nauhan ja oli pentuluokan 2. Mätsäri oli melko pienissä tiloissa ja vuoron odottaminen oli aika "meluisaa" ja rauhatonta malamuuttien toimesta. Hinolle alkaa muodostua oma faniryhmä, jotka aina tulevat heti ihailemaan meidän pikkupoikaa... ;-)

Mutta eipähän tässä tälläkään kertaa tämän kummoisempia kuulu, talvitouhujen merkeissä jatketaan!


11.11.2007

Jippii, lunta on tullut! Viime keskiviikkona päästiin koirien kanssa jo käymään potkukelkoilla vetämässä. Torstaina lumet oli sulaneet sohjoksi, mutta lauantaina, la-su-yönä ja tänään sitä taas tuli niin paljon, että tänään pääsee jälleen.

Tänään käytiin Lappeenrannassa Match Showssa Yepan ja Hinon kanssa. Yepa sai tällä kertaa sinisen nauhan, eikä menestynyt jatkossa. Ehkäpä melkoisen vallaton ja vauhdikas käytös kehässä yhdistettynä karvattomaan olemukseen aiheuttivat "tuomion". Hino sitten päätti viedä lähes kaiken; pentuluokasta punainen ja pentuluokan voitto ja BIS-kehässä poju valloitti tuomarit ollen BIS 2!! Husky voitti BIS-tittelin, joten koiramaailmassa ehkä harvinaisempi yhdistelmä... Kaikkiaan mukana oli n. 80 koiraa, joten hieno saavutus meidän pikkupojalta. BIS-kehästä tuomarin sanat: "Nämä pennut ne vaan tuntuvat kasvavan joka vuosi isommiksi..." Palkinnot olivat todella hienot, jättimäinen pokaali, 10 kg ruokasäkki, ruokatynnyri, jonka sisältä löytyi erikoisshampoota, frisbeetä, fleecepeittoa ym.

Tässäpä nämä kuulumiset tällä kertaa - lisäilen kuvia tässä lähipäivinä albumeihin.

28.10.2007

Eilen oltiin karvattoman Yepan kanssa Lahden KV-näyttelyssä. Päätettiin nyt karvanlähdöstä huolimatta pitkästä aikaa käyttää Yepaa arvosteltavana. Tulos Yepan ensimmäinen H, arvostelun voi lukea Tulokset-sivulta. Neidin esiintymisessä olisi voinut olla toivomisen varaa, kun kerran liikkeitäkin sanottiin takaa kapeiksi, mitä ne eivät oikeasti ole. Mutta näyttely mennään aina sen hetken esiintymisellä ja ulkonäöllä, joten ei se nyt niin maailmaa kaatava juttu toi H ole. Tosin ehkä värilläkin oli vähän väliä - tiedä häntä...

Lumen tuloa muuten jo odotellaan kovasti. Pyörälenkkiä on toistaiseksi tehty koirien kanssa. Yepa kävi tuossa joku päivä sitten 13 km lenkillä ja silti olisi kotiin tultuaan ollut lähdössä vielä uudelleen lenkille. Eli energiaa löytyy edelleen kovasti. Hino puntaroitiin myös eilen ja "pikkumies" painaa nyt 34 kiloa eli kilon enemmän kuin Yepa.


21.10.2007

Ensilumi on satanut meille! Tosin hyvin vähän, mutta voi varmaan sitä ensilumeksi kuitenkin sanoa. Odotetunlainen reaktio syntyi malamuuttien keskuudessa - villiä riehuntaa pitkin pihamaata... Tosin sitä on jo nähty muutenkin kelien viilettyä aika reilusti.

Eilinen päivä meni minulla Uudenmaan Kennelpiirin järjestämällä Koetoimitsija1 -kurssilla Vihdissä, ja nyt voi sitten seuraavaksi hakeutua Koetoimitsija2-jatkokurssille rekikoirien lajeihin liittyen. Eilisellä kurssilla oli pääasiassa agility, -tokoihmisiä ja hyvin yleismaailmallinenhan se muutenkin tuo kyseinen kurssi olikin. Tarkoitus olisi, jos vaan mukaan pääsee käydä marraskuussa sitten koetoimitsija2- kurssit KVK- ja REK/REKÄ:n osalta -ja ehkäpä jo ensi talvena sitten vähän osallistuakin toimitsijana.

Yepa alkaa jälleen näyttää Alaskankarvattomaltakoiralta ja luonnollisesti ensi viikonloppuna olisi Lahden KV-näyttely suunnitelmissa. Onneksi sitten Messariin on karvat jo toivon mukaan kasvaneet takaisin. Yepan päänmenoksi on talvelle muutakin kuin näyttelyitä suunnitelmissa, pari rekikisaa olisi toiveissa käydä kokeilemassa. Tosin lainakoiraa Yepalle pariksi tarvitsee, kun ei tuo Hino vielä pääse mukaan, mutta alustavasti on jo vetokaverit tiedossa. Kuntoa tässä kovasti koitetaan rakentaa sellaiseksi, että sitten kunto kestää kisata. Hinolle myös hiukan lisätään treenimäärää, jotta päästään senkin kanssa hyvään alkuun harrastuksessa.

Tämmöisiä uutisia tällä kertaa, uusia kuvia löytyy Hinon, Yepan ja Luontokuvien albumeista. Alla pari kuvaa ensilumen riemuista...



15.10.2007

No niin, jälleen yhdet Alma-päivät takana ja taas pääsee kertomaan, kuinka kivaa oli!

Perjantai oli aamusta alkaen kiirehtimistä paikasta toiseen; ensin aamulla töihin ja kouluun, iltapäivästä tavaroiden pakkaamista ja auton täyttämistä, ilta meni futiskauden päättäjäisissä ja sieltä kodin kautta malamuutit mukaan koukaten kohti Kiteetä. Perille päästiin hiukan yli yksitoista yöllä ja hetken aikaa piti pimeässä varaamaamme majoitus-paikkaa etsiä; sitä kun ei ollut minkäänlaista kuvaa siitä, millaista kämppää edes etsimme... Onneksi paikka löytyi ja päästiin purkamaan autoa. Ensin koirat riimuihin ja niille ruokaa ja sitten tavaroita mökkiin. Miehet olivat juuri menossa saunaan, joten Pekka lähti sinne, pojat jäivät mökkiin leikkimään ja minä suuntasin ääntä kohti eli kodalle istumaan. Olipahan mukava tunne istahtaa alas ja avata siideritölkki kiireisen päivän jälkeen!

Iltaa istuttiin pitkälle yöhön - paljon oli kuulumisten vaihtoa kertynyt. Pojatkin valvoivat kolmeen asti. Lauantai-aamuna reippaina aamupalalle ja sen jälkeen leirin avaukseen. Siellä päätettiin pitää syyspäivät suhteellisen vapaamuotoisina ja kuulaassa kelissä treenailla koiria. Lauantaina käytiinkin aamulla ja illalla lenkkiä koirien kanssa, pennutkin pääsivät testailemaan vetojuttuja kertaalleen. Hino kävi antamassa verinäytteen koirien DNA-tutkimusta varten, Yepastahan näyte otettiin jo viime vuonna Messarissa. Illansuussa oli näyttelyharjoitusten vuoro, johon minä Hinon kanssa menin harjoittelemaan. Pimpulalla oli vähän ilkikurinen mieli ja alkuun juokseminen olikin vähän "hyppy-pyppy-koikka-loikkaa", mutta loppua kohti keskittyminen parani. Näyttelyharjoituksen jälkeen Hino, Jyry ja Kiibu pääsivät juoksemaan pellolle. Vauhdin hurmassa Hino päätti testata ojan syvyyttä ja loiskahti komealla loiskauksella suoraan ojaan. Harmi, että juuri oli kamerat laitettu pois käsistä... Lauantai-illalle oli vielä luvassa tietokilpailu, jonka palkinnot menivät Pantselle ja Anne K:lle. Loppuilta menikin perinteisesti saunomisen, makkaranpaiston ja jutustelun merkeissä.


Veljekset Hino ja Jyry harjoittelevat vetämistä     Upea aamu Kiteellä


Sunnuntaina aamupalalla maksettiin ruokailut pois ja sen verran reilusti köyhdyttiin, että rupesi koirat kuseksimaan kintuille... Käytiin nimittäin juoksuttamassa Hinoa ja Neoa pellolla ja Neo-poika päätti sitten nostaa koipeaan minun jalkaan. Myöhemmin päivällä sentään saimme ruokailuista rahaa takaisin, kun ALMA-lehdestä tarkistettiin, että poikien ruokailu kuului kuin kuuluikin olla puoleen hintaan. Sunnuntaina päästiin jälleen koiria treenailemaan. Iltapäivästä oli taas edessä se harmittavin juttu, eli tavaroiden pakkaaminen ja kotiinlähtö. Olisihan tuota pidempääkin jälleen viihtynyt! Kotimatkalla malamuutit tuntuivat olevan melko väsyneitä, kuten kyllä vähän pojatkin. Kotiin päästyämme malamuutit painelivat kumpikin omiin paikkoihin nukkumaan, eivätkä juuri jaksaneet päätään nostaa vaikka ympärillä ääniä ja tapahtumia olikin.

Kiitoksia kaikille mukavasta seurasta ALMA-päivillä ja kaikille välineitään lainanneille myös! Kiitos myös Raimolle, joka piti huolta Pontuksesta ja Veerasta kotona reissun ajan! Kuvia syyspäiviltä löytyy TÄSTÄ!



7.10.2007

Johan oli viikonloppu - tällä kertaa poikien harrastusten puitteissa... Vaikka nämä virallisesti onkin meidän koirien sivut, en voi olla vähän hehkuttamatta kuitenkin:

Lauantai meni painikisojen merkeissä, LrTU järjesti Itä-Suomen aluemestaruuskisat vapaapainissa ja molemmat meidän pojat osallistuivat kisoihin - tosin aloittelijoiden sarjassa virallisten mestaruustaistojen ulkopuolella. Jere paini omassa sarjassaan mestariksi kuuden painijan joukosta ja Tony otti omasta sarjastaan pronssimitalin.

Sunnuntaina oli vuorossa Jeren osallistuminen futisseuransa VISA:n edustajana Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piirin taitokisoihin Kotkassa. Ekaa kertaa osallistumassa ja Jere kuittasi itselleen pronssisen taitomerkin tiukkojen lajien jälkeen F9-sarjassa. Täytyy sanoa, että melkoinen suoritus pojalta ottaen huomioon ekakertalaisuuden, eiliset painikisat ja yhden ainoan varsinaisen harjoittelusession kyseisiä lajeja varten. F9-sarjassa kuitenkin suurimmalla osalla muista edustajista toimii omassa seurassaan taitokoulu, jossa kyseisiä taitoja hiotaan. Sarjassa kukaan ei saanut kultaista taitomerkkiä eikä hopeisia ja pronssisiakaan kovin montaa mennyt.

Hyvä meidän pojat!


30.9.2007

Johan vierähti aikaa edellisestä päivityksestä! Ei sillä, etteikö olisi ollut päivitettävää, vaan sattuu olemaan melkoisia ongelmia tietokoneen kanssa... Läppärin kanssa voi jotain tehdä, muttei kaikkea mitä pöytäkoneella ja siksi tämä homma nyt on vähän viivästynyt.

No, mutta aloitetaan sitten vaikka tuoreimmista uutisista, eli Hino kävi lauantaina Hyvinkäällä SSKY:n järjestämässä epävirallisessa pentunäyttelyssä ja tuomisia olikin tällä kertaa ihan mukavasti: Hino voitti oman luokkansa, sai KP:n ja oli lopulta VSP-pentu! Upea pokaali, ruusukkeet ja makkarapötkö lähti tuliaisina kotiin. Minä vielä täpinöissäni ihan unohdin hakea pokaalin ja piti vielä auton kanssa kääntyä takaisin hakemaan sitä... Kiitos vaan Terolle muistutuksesta! Arvostelu oli hyvä, sen voi lukea kokonaisuudessaan Tulokset-sivulta.

Sitten jotakin viime viikonlopusta. Silloin auton nokka suunnattiin kohti Neatut-kasvattien tapaamista Varpaisjärven ja Rautavaaran rajalle. Kovasti odotettu muiden K-pentueen pentujen ja muiden tuttujen tapaaminen oli viimeinkin käsillä.

Lauantaina puolen päivän aikaan päästiin paikalle ja olipahan hieno paikka! Paikalla oli nuorempaa Neatut-polvea, O- ja Q-pentueet kokonaan, K-pentueen 5 pentua seitsemästä ja P-pentueesta yksi. Lisäksi paikalla oli vierailevina tähtinä Petrus, Inka sekä göötti Nasta. Lauantai meni aika lailla sateisissa merkeissä, tosin ei se tahtia haitannut: pennut pääsivät juoksemaan metsään keskenään, myöhemmin illemmalla isot ja pienet pääsivät vähän testailemaan vetohommia pyörien ja kick-bikien kanssa. Muutamille K-pennuille vetoharjoitus oli ihka ensimmäinen ja tuntui kaikilla kuitenkin sujuvan hienosti pienen alkukummastelun jälkeen. Iltaa vietettiin vaihtamalla ajatuksia,  kokemuksia, kuulumisia ja nauttien ihanista savusaunan löylyistä ja makkaran paistosta.

Sunnuntai valkeni onneksi aurinkoisena ja pennut pääsivät jälleen kokeilemaan vetohommia. Tällä kertaa juttu oli kaikille tutumpaa ja sujui vielä paremmin kuin lauantaina. Yepa ja Hino mitattiin myös, Yepan tulos 61 cm ja Hinon 64!! Iltapäivästä mökin siivoamisen jälkeen käytimme vielä pentuja juoksemassa, ja sitten olikin aika lähteä kotiin. Oikein paljon kiitoksia Annelle ja Jokelle mukavan viikonlopun järjestämisestä ja kaikille läsnä olleille hyvästä seurasta! Kuvia tuli paljon otettua viikonlopun aikana, niistä oma galleriansa TÄÄLLÄ.

Tässäpä nämä tämän kertaiset kuulumiset - ALMA:n syyspäivät lähestyvät, enää kaksi viikkoa ja jälleen tavataan paljon muuttiväkeä. Alla Hino ja Yepa syyskuussa 2007.



16.9.2007

Kun meidän malamuutit muuttivat ulos, malamuuttiväki tapasi Ylämaalla, ja Hino sisaruksineen täytti 6 kk:tta - ja mitäs sitten tapahtuikaan... Siitä kerrottavaa riittää!

Viime viikolla Pontuksen ja Yepan väleissä tapahtui muutos "huonompaan" suuntaan, eli Pontus ei jostain syystä enää pidä Yepasta ja siitä syystä syntyi jo muutama pieni yhteenotto Yepan ja Pontuksen välillä. Liekö Yepan käytös muuttunut jotenkin Pontuksen asemaa uhkaavammaksi tai jotain, mutta tällä hetkellä emme niitä halua / voi pitää samassa tilassa sisällä. Turhaa niitä on stressata, kun tilanteet voidaan välttääkin. Joten Yepa ja Hino muuttivat sitten viime viikolla ulos tarhaan, saatiin niille se koppikin viime viikonloppuna valmiiksi. Olimme varmoja siitä, että malamuutit protestoivat öiden viettoa ulkona viikonkin päivät, mutta ensimmäistäkään pihausta ei yhtenäkään yönä ole kuulunut. Aamuisin Yepa ja Hino pääsevät sisälle syömään ja illansuussa saavat olla sisällä jonkun tunnin, vastaavasti Veera ja Pontus ovat yöt sisällä ja muuttien ollessa sisällä illalla, ne ovat ulkotarhassaan. Ja hyvin tuntuu tällainen järjestely sopivan sekä meille että koirille.

Eilen oli malamuuttien tapaaminen täällä Ylämaalla, ja oikein mukava päivä saatiinkin viettää, tosin hieman sateisissa olosuhteissa. Muuttiporukka tuli pääosin heti aamusta paikalle ja päivän mittaan vielä muutamia saapui lisää. Ohjelma oli suhteellisen vapaamuotoinen - vähän treeniä muuttien kanssa, tarvikevälittäjän kassan kartuttaminen, kakaroiden "vaellus" ja tietysti makkaranpaistoa ja kuulumisten vaihtoa. Saunoakin mahdollisuus oli, mutta lämmittäminen meni sen verran myöhäiseen, että montaa osallistujaa siihen ei enää ollut. Minnan ja Ramin Nemolla riitti tekemistä, se kun sai juoksutella tyttöjä pyörän ja triggerin kanssa. Iltapäivästä pääsi meidän Hino koettamaan "opetustaitojaan", jotta Kiska-narttu pääsi vähän testaamaan vetämistä. Hienosti Hino homman hoitikin, veti oikein innolla sen kilometrin mittaisen pätkän. Yleensäkin taas saatiin Hinosta uusi positiivinen puoli esiin, se tuntuu sopeutuvan kaikkeen uuteen välittömästi; viriteltyämme ketjut koirille, Hino laitettiin ensimmäistä kertaa kiinni ja poika oli välittömästi sitä mieltä, että tässä ollaan sitten, homma ok. Ei yhtään riekkumista, kiljumista ym. protestointia. Toisia muutteja kohtaan käytös oli ystävällistä ja Hino käyttäytyi tosi hienosti ja rauhallisesti muutenkin. Kuvia tapaamisesta löytyy Galleriasta.

Tänään Hino siis täytti puoli vuotta - äkkiä se aika kuluu! Kovasti onnitteluja kaikille K-sisaruksille ympäri Suomen!

8.9.2007

Ihanan viileitä iltoja jo ollut, pääsee juoksuttamaan koiria pyörän kanssa ihan kunnolla, tosin Hino ei vielä kovin isoja lenkkejä pääse tekemään. Tämän viikonlopun projektina on ollut koirankopin rakentaminen toiseen tarhaan. Hyvällä alulla jo ollaan, huomenna pitäisi jatkaa rakentelua...

Hinosta kuvailtiin tuossa uusi videopätkä, se löytyy tuolta Galleria-sivulta videopätkistä. Hinon liikkeitä oli vähän tarkoitus kuvata, Yepastakin silloin suurin piirtein saman ikäisenä vastaava pätkä tehtiin. Ihan suht' hyviltä liikkeet näyttää, tosin koipia on vieläkin suhteessa aika paljon, joten varmaan ne siitä vielä paranevat.

Ylämaan malamuuttitapaamiseen on enää viikko aikaa - hieno juttu! Kyllä sitä jo onkin kovasti odotettu. Siitä seuraava viikonloppu menee Neatut-kasvattipäivillä ja sitten seuraavana viikonloppuna onkin Hinon Hyvinkään pentunäyttelyn vuoro. Viikonloppuohjelmaa on siitä eteenpäinkin vielä useamman viikonlopun verran, vähäisimpänä ei suinkaan ALMA:n syyspäivät, joten kiirusta pitää koko syksyn.

Alla kuva aina iloisesta Hinosta ja toisessa kuvassa kokovertailua 5,5 kk:n ikäisen Hinon ja 16,5 kk:n ikäisen Yepan välillä.

 



2.9.2007

Mitähän sitä tällä kertaa uutisiin kirjoittelisi...? No ilmat on vihdoinkin viilenneet tarpeeksi, että pääsee useammin koirien kanssa pyöräilemään. Hino on nyt ollut muutamalla pyörälenkillä mukana ja kylläpä voi sanoa, että taitaa olla pojulla vetäminen verissä! Nyt vaan pitää muistaa itse pitää pää kylmänä, ettei ahnehdi liikaa liian aikaisin, vaan täytyy tuota vetopäätä varjella ja pitää homma hauskana alusta loppuun asti. Mutta väkisin tulee mieleen ajatus siitä, että jos Hinolla vaan homma säilyy samanlaisena, on meillä vuoden päästä melkoisen hyvä vetokoira. Hino on muuten kooltaan jo aika lailla Yepan kokoinen, viereisistä kuvista löytyy todistekappale.

Muita juttuja sitten: Yepalle piti taas hakea silmiin kortisonitipat ja antibioottisalvat - sen verran äkäisesti taas alkoi silmät punoittaa ja rähmiä. Parin viikon päästä olisi tarkoitus käydä taas suunnittelemassa niiden ilmestyneiden ripsien hoitoa - onneksi niitä ei kuitenkaan kovin montaa ole, eikä kovin isojakaan. Kyllä sitä kaikkea pitää toisen kestää...

Eilen harjailtiin ja hoideltiin koiria läpi ja Pontuksesta olikin kehkeytynyt melkoinen takkupesä. Sillä tuntuu kastroinnin jälkeen muuttuneen karvan laatu todella hassuksi - hetkessä tekee itselleen karmeita takkuja. Takapään housukarvoista joutui muutaman takun ajamaan ihan koneella pois - kampa ei olisi niihin enää pystynyt. Mahan alustassa oli myös melko monta irtokarvamöykkyä, jotka kuitenkin kampaamalla selvisivät. Taitaa tulla Pontuksen turkinhoitoaikatauluun tihennystä, jos se kerran noin nopeasti takuttaa sitä karvaansa. Yepalla taas lähtee lisää karvaa - takareisistähän se pudotteli jo tuppoja pois joku viikko sitten, mutta nyt vasta sitten lähtee etulapojen päältä karvaa. Muutamalla kammanvedolla oli jo iso kasa karvaa lattialla ja homman päätyttyä oli niitä jo muovikassillinen.

Tänään käytiin Yepan ja Hinon kanssa Savitaipaleella Match Showssa, lähinnä Hinon kanssa ekaa kertaa näyttelyhommia treenaamassa. Hino on siis ilmoitettu Hyvinkäälle pentunäyttelyyn ja kun ei se ole juurikaan vieraita koiria tavannut, piti käydä katsomassa miten se niihin reagoi. Samalla saisi vähän esimakua siitä, miten se esiintyy. Suurin yllätys mätsärissä tuli siitä, miten hienosti ja rauhallisesti Hino otti kaiken. Ehkä jatkuvalla sateella oli jotain vaikutusta asiaan, mutta Hino ei riekkunut yhtään liikkeessä ja seisoi todella hienosti paikoillaan. Tuomarin suorittama hampaiden katsominen, kivesten ja kropan kopelointikaan ei häirinnyt Hinoa olleenkaan. Parikehästä Hino sai punaisen nauhan ja punaisten pentujen loppukehässä palkintosija jäi harmittavasti juuri nenän eteen - eli Hino oli pentujen 5. paras. Tämä putoaminen kuulemma johtui tuomarin mukaan siitä, että Hino liikkuu tosi hienosti, mutta ei ihan niin hienosti kuin 4 muuta jäljellä olevaa. No, Hino loppukehässä juostessaan epäili ilmeisesti perässään seuraavan koiran tulevan tekemään pahoja ja kuikuili ja luimisteli taaksepäin vähän väliä. Mutta kaiken kaikkiaan todella hienosti meni Hinolla!

Pekka oli elämässään toisen kerran kehässä, esittäen Yepan ja sielläkin tulosta tuli ihan kivasti; Yepa sai isoissa punaisen nauhan ja punaisten loppukehässä sijoittui sitten toiseksi. Tuomari oli Pekalle sanonut, että Yepa liikkuu todella upeasti - silloin kun ei hypi. Noh, liikkeelle lähdössä kaksi tai kolme "koikkaloikkaa" sen eron sitten tekivät ykköseen. Mätsärissä kun pitää jostain ne erot koirien välille saada. Kaiken kaikkiaan siis todella hyvä mätsärireissu, vaikka vettä satoikin koko ajan.

Näin nämä kuulumiset tällä kertaa. Syksyn tulleen kiireet vaan lisääntyvät, joten taitaa hiukan harventua nämä päivitykset väkisin. Seuraava kotiprojekti olisi nimittäin kopin tekeminen toiseen koiratarhaan, jotta talvella pääsee malamuutit koppiin suojaan tarvittaessa, nykyisen katoksen sijaan. Uusi tilattu objektiivikin saapui vihdoin, ja kuvia tietysti on sillä räpsitty jo jonkun verran eli siis valokuvia lisäilin muutamia tuonne Hinon pentukuviin, Yepan galleriaan ja yksi kuva tuonne Koirakaverit-albumiinkin.

23.8.2007

Yksi pienimmistä on joukostamme poissa eli toinen kääpiöhamstereistamme, Tommi, löytyi maanantai-aamuna kuolleena terrariosta. Kuukautta vaille 2 vuotta ehti Tommille ikää kertyä ja se on kääpiölle jo aika pitkä. Hassua noiden hamstereiden lähdöissä on se, että Tommikin oli edellisenä iltana elämänsä kunnossa ja touhuili normaaleja juttuja terrassaan. Saa nähdä, meneekö Jerry heti perästä, saman ikäisiä veljekset kun olivat ja sovussa samassa terrariossa asustelivat.

Hei hei Tommi!


_2">19.8.2007

Johan sitä pikkuisen ilmat viilenivät, että pyörälenkille päästiin! Hinon ja Yepan kanssa testattiin eilen päivällä lähtöjä tuossa meidän pihatiellä. Jälleen sujui vetoharjoitus hyvin. Tällä kertaa räpsittiin jokunen kuvakin. Ne löytyy tuolta Harrastus- albumista. Illalla käytiin sitten isompien kanssa pyörälenkillä ja kyllä koirat tykkäsivät, kun pääsivät pitkästä aikaa juoksemaan.

Lisätty muutamia kuvia myös Hinon pentukuviin sekä Luontokuva-albumiin.

14.8.2007

 

Eipä paljon tarvi treenailla koirien kanssa. Kello on 23.09 ja lämpömittari näyttää edelleen yli 20 astetta lämmintä! Päivät on ihan jotain käsittämättömän kuumaa ja hautovaa ilmaa, ettei uskoisi. Toivottavasti tämän viikon jälkeen alkaisi viiletä ja tulisi mukavan pitkä, viileä syksy.

Yepalta juoksut oli ja meni ja nyt alkaa sitten karvaa pudota. Ei vielä ole räjähtänyt, mutta kyllä sitä silti ihan kiitettävästi irtoaa. Uskomaton määrä malamuutilla kasvaa karvaa yhdestä ainoasta kohdasta. Monta kertaa kun yrittää jotain kohtaa ihosta tutkia, saa tehdä kovasti töitä, että saa sen ihon edes näkyviin.

Näyttelyitä syksylle olisi suunnitelmissa sen verran, että Yepa varmaan lähtee ainakin Lahteen KV-näyttelyyn ja Hinoa suunniteltiin vietäväksi Hyvinkään pentunäyttelyyn syyskuun lopussa. Tosin Hinon kanssa olisi mukava käydä joku mätsäri treenaamassa ensin, mutta ainoat täällä päin olevat ovat toistaiseksi sattuneet juuri sellaisille päiville, ettei mitään mahdollisuuksia ole ollut niihin ehtiä. Hinon ensimmäisestä näyttelystä voipi tulla ihan mielenkiintoinen, sen verran vauhdikas on tuo pikku kenguru, että jos neljä jalkaa saa maassa pysymään edes useimmiten, on se jo aika hyvin...

 



2.8.2007

Aloitetaan vaikka Hinon ensimmäisestä "pyörälenkistä", jota kokeiltiin viime maanantaina; Ajateltiin tosiaan testata pikku matkalla, miten Hino valjaisiin ja pyörään kiinnitettynä lähtisi Yepan kanssa. Valjaita on jo aiemminkin kokeiltu päälle ja niissä ei tuntunut olevan mitään ihmeellistä Hinolle ja ei myöskään tällä kertaa. Ensimmäinen 100 metriä Hinolla meni hiukan ihmetellessä, että mikähän tämä juttu on. Sitten se hokasi, että tässähän voi juosta ja lähti painamaan Yepan kanssa rinnakkain, kuin olisi aina ollut tekemässä "töitä" siinä. Hino meni ihmettelyn jälkeen liina tiukalla pyörän edellä, tosin Yepa tietenkin vielä hoiti vetämisen. 500 metriä tuli matkaa "lenkille" yhteensä ja todella lupaavalta vaikuttaa tulevat vetohommat ainakin tämän perusteella! Ettei kukaan nyt ymmärrä väärin, selvennetään vielä, että Hino EI vetänyt pyörää eikä sen ole tarkoitus vielä tämän pidempää pätkää juostakaan pyörän edellä, vaan harjoitellaan sitä lähinnä innostuksen löytämiseksi ja totutteluna tulevaan harrastukseen Yepan kaverina.

Lappeenrannan ja lähialueen malamuuttien tapaaminen on Ylämaalla, Metjärven leirikeskuksessa 15.9.07 klo 10 alkaen. ALMA:n foorumissa Tapahtumat-otsikon alla lisää aiheesta. Tervetuloa vaan mahdollisimman moni paikan päälle! Muita uutisia onkin sitten aika vähän, sen verran on vielä mainostettava, että UtaMuutin Kennelillä on nyt uudet nettisivut, minun tekemät, käykäähän katsomassa!

Alla pari kuvaa "pyörätreenistä" eli lähtöjä ja tuloja.

 



27.7.2007

Kesälomareissu on tehtynä ja nyt on aikaa taas päivittää sivujakin hiukan. Tällä kertaa sukulaisvierailut pohjoiseen tehtiin hiukan eri tavoin kuin ennen; Pekka ja pojat lähtivät junalla Rovaniemelle 15. pv ja kiersivät siellä sitten Kemin kautta Ouluun torstaihin asti. Pekka lähti junalla kotia kohti torstai-yönä ja minä perjantai-aamuna Ouluun, junalla myös. Tällä tavoin koirien hoitopaikkoja ei tarvinnut miettiä sen kummemmin, onhan se neljä koiraa jo eri juttu saada hoitoon kuin yksi tai kaksi. Varsinkin, kun ei niitä ihan mihin tahansa halua viedäkään.

Yepan juoksu jatkuu edelleen, tällä hetkellä vuotoa ei juurikaan näy. Yepan silmiä tarkisteltiin samalla kun Hino kävi hakemassa rokotuksen ja eläinlääkäri sanoi, että on todella hyvin onnistunut se ripsien polttaminen - ei ole luomet kiertyneet yhtään, eikä liiallista arpikudosta syntynyt. Jokunen ripsi siellä molemmissa silmissä taas jo on, muttei vielä ainakaan varsinaisesti silmän pintaa ärsyttäviä, ei haavaumia eikä tulehduksia. Saatiin sitten niitä uusia keinokyyneliä, jotka on Fucithcalmin pohja-ainetta eli salvamaista. Kuukauden päästä suositteli kontrollikäyntiä ja mahdollista suunnittelua sille seuraavalle hoitokerralle.

Pontuksen tassu on nyt parantunut täysin, tosin hieman ylemmäs samaan tassuun on nyt tullut jotain ihottuman tapaista muutama pieni läiskä. Karvat ajeltiin sieltäkin ja hoideltiin Terra-Poly-vetillä. Nämä hautovat ilmat ovat kyllä vähän ärsyttäviä, kosteaa ja kuumaa, niin pöpöt viihtyy.

Pekka lähti juuri pyörällä pihasta ja tarhoista kuuluu hurja neljän koiran ulvonta! Toki ne olisivat kaikki mielellään lähteneet mukaan lenkkeilemään. Taitaa vain olla taas turhan kuuma ilma pyörälenkkiä ajatellen - saisivat koirat vielä lämpöhalvauksen kun niin kovasti juoksuttaisi. Kävely- / juoksulenkeillä iltamyöhällä on koirat kuitenkin pääseet käymään, mitään raskaampaa ei ole voinut viime aikoina harrastaa - iltaisinkin on ollut vielä sen verran lämmintä.


15.7.2007

No johan vierähti aikaa edellisestä uutispäivityksestä! Tosin elämä on ollut sen verran "tapahtumavajaata", ettei mitään erikoista ole kirjoitettavaksi ollutkaan. Mutta nyt jotain uutisia kuitenkin:

Yepalla sitten alkoi vihdoinkin se juoksu, mitä se on teetellyt jo pitkän aikaa. Jos samalla lailla mennään kuin viimeksi, kestää se taas hetken aikaa. Yepan kumpaankin silmään on ilmaantunut jälleen muutamia ylimääräisiä ripsiä ja päivittäin on käytettävä keinokyyneltä, jotta silmät pysyvät kunnossa. Harmillista, mutta syksyllä oli suunnitelmissa muutenkin silmiä hoitaa, kun ei se polttaminen välttämättä vie ripsiä lopullisesti pois. Sitä vaan niin kovasti toivoi, ettei ripsiä kasvaisi takaisin.

Pontuksen toisessa takajalassa huomattiin perjantai-iltana jotain outoa ja tarkempien tutkimusten jälkeen sieltä löytyi iho ihan vereslihalta varpaiden päältä ja keskimmäisten varpaiden välistä. Ajelimme karvat pois tassusta koneella ja puhdistimme Betadinella. Kuivailun jälkeen laitoimme vielä Terra Poly vet-salvaa tassuun ja Pontukselle kaulurin päähän. Hoitoa on nyt jatkettu koko viikonloppu kolme kertaa päivässä ja tassu lähti paranemaan heti. Todennäköisesti kostea keli yhdistettynä kuumaan hautovaan lämpötilaan on saanut tassun ärtymään ja Pontuksella kun on iät ja ajat ollut tapa vähän turhankin paljon hoidella tassujaan, niin se on sitten varmasti ärsyttänyt sen tuohon pisteeseen. Muissa tassuissa ei vastaavaa ole.

Uusia kuvia olen lisäillyt Hinon pentukuviin ja Yepan kuviin. Ja kuten huomaatte, yläkuvia olen uusinut jonkun verran ja loputkin tulevat uusiutumaan ihan piakkoin.

26.6.2007

Jaahas, Suomen kesän odotetuin juhla, juhannus on jälleen vietetty. Juhannus meni meidän osaltamme rauhallisissa merkeissä, kalastamassa ja nauttimassa kauniista juhannusaattoillasta.

Lämpimien kelien takia koirat ovat edelleen "saaneet" rentoutua. Toissapäivänä käytimme kaikkia iltasella juoksemassa sydämensä kyllyydestä jääkiekkokaukalossa, mukana olivat kaikki pienintä myöten. Yepa ja Hino saavat riekkua päivittäin vapaana kotipihallakin, mutta Pontus ja Veera eivät välttämättä pihassa pysy, joten kaukalo on oiva paikka niiden juoksuttamiseen. Vauhti oli kova, hännänhuippuna joka suuntaan oli juoksemassa Hino, kun ei ihan vauhti vielä isojen mukaan riitä. Muutenkin poju on reipastunut Yepan kanssa riehuessaankin, ei enää niin kovasti tarvitse "pakoilla" ison Yepan ryntäilyjä.

Veeran karvanlähtö alkaa olla loppusuoralla, johan se on aikakin luopua talviturkista. Kylläpä neiti näyttää taas hoikalta, kun silläkin talvikarva on melkoisen paksu, paitsi tassuissa. Hino ja Yepa ovat yhteistyönä kaivaneet omaan tarhaansa lisää viileitä maakuoppia, yksi on urakoitu katoksen alle, tosin sinne mahtuu vain Hino. Se onkin kyllä hauska näky, kun mökin alta näkyy vain välillä pää, kun pikkumies seurailee pihan tapahtumia.

Eilen ilmat olivat taas viilenneet niin paljon, että Yepa pääsi pyörälenkille Pekan kanssa. Tasaista ravityöskentelyä oli Yepa esittänyt ja loppukiri viimeiselle puolelle kilometrille oli huima - täyttä kiitolaukkaa kotiin! Sitä vauhtia kun Yepa vetäisi "sprinttikisoissakin", ei edes huskyilla olisi jakoja neidin vauhtiin... Tämän viikon sääennuste lupailee pyörälenkkikeliä muillekin päiville, joten täytyy sää hyödyntää heti koirien liikuttamiseen.

    

17.6.2007

Viikot kuluvat hurjaa vauhtia, sekä koirien että kesäisten harrastusten parissa. Tämä viikko varsinkin on ollut taas sellainen, että ei juuri rauhoittumaan kotona ole ehtinyt...

Yepan kanssa kävimme Kotkan KV-näyttelyssä ja kesäisen aurinkoisessa kelissä Yepa sai ensimmäisen ERI-laatuarvostelun portugalilaiselta tuomarilta! Olipahan hieno juttu - arvostelun voitte lukea Tulokset-sivulta.

Hino on päässyt tekemään pii-iitkän lenkin ihan yksin, lähikauppaan ja kiertäen takaisin, yhteensä n. 3 kilometriä. Reippaasti poju taivalsi pienissä talutusvaljaissa, välillä innolla edellä, välillä jännittäen takana. Muita Hinon kuulumisia Pentupäiväkirjassa.

9.6.2007

Jaahas, tapahtumarikas, erikoinen viikko takana! Yepa testasi kyynpureman vaikutusta malamuuttiin, mutta onneksi tällä kertaa selvisimme siitä säikähdyksellä. Yepa nimittäin yritti saalistaa kyykäärmettä ja ennen kuin hätiin ehdittiin, se puri Yepaa kuonoon, ihan kirsun viereen.  Täällä maalla kun asutaan, ei ilta-aikaan ole kuin kiertävästi päivystävä eläinlääkäri saatavilla ja sinne soittaessa saimme ohjeen antaa 3 kyytablettia Yepalle ja ottaa uudelleen yhteyttä, jos alkaa olla muita oireita kuin turvotusta. Kuono tietysti turposi aika reilusti, mutta muita oireita ei tullut. Aamuun mennessä turvotus oli jo laskenut muualta paitsi pureman puolelta. Kyykäärme oli melko iso, joten se tuskin koko myrkkymääräänsä laski puremaan, toisaalta yllättävän vähäisistä oireista päätellen voi olla, ettei se käyttänyt myrkkyä ollenkaan. Hino oli menossa myös saalistamaan Yepan kanssa, onneksi oli sen verran iso oja välissä ettei se päässyt sinne menemään - olisi voinut olla kohtalokkaampaa noin pienelle. 

Kesä on tullut lämpimänä, lähes kuumana ja koirat makoilevat kaivamissaan kuopissa tarhoissaan. Eipä tarvitse juuri kovia lenkkejä niiden kanssa tehdä, kun iltamyöhälläkin vielä on kovasti lämpöasteita.

Hinon pentupäiväkirja on nyt avattu - sieltä voi lukea uusimmat jutut naperon touhuista.

Alla kuvia käärmeenpuremasta Yepasta.

    




3.6.2007

Noh-niinh... Vihdoinkin taas jotain uutisia tänne ehdin laittamaan... Työn alla ovat yhdet nettisivut ja niitä tehdessä ei omiaan juuri näköjään ehdi "huoltamaan"...

Hino "pimpula" on hurauttanut muutaman viikon lisää ikää ja on tällä hetkellä siis 11 viikkoa. Elopainoa on tullut kilo-kaksi viikossa lisää siten, että herra perjantaina punnituksessa painoi 9,5 kiloa. Kasvupatit ovat ilmaantuneet etujalkoihin ja korkeutta on pikkumies saanut lisää. Alkavalla viikolla pitäisi sitten ensimmäinen rokotus käydä hakemassa. Muutenkin Hino on kehittynyt hienosti; Esim. ruokaa saadessa osataan käydä maate ja odottaa lupaa. Sellainen tuumailijahan tämä Hino toisaalta on, usein ulkonakin tällää pepulleen istumaan ja ihmettelemään maailman menoa, toisaalta sitten melkoisen vilkas riiviö. Tosin riiviötoiminta keskittyy kaikkien mahdollisten ihmisen ruumiinosien pureskeluun, muut terroristityöt ovat ainakin toistaiseksi loistaneet poissaolollaan.

Kynsienleikkuu sujuu hienosti, Hino maata rellottaa selällään jalkojen välissä ja kynnet nipsautellaan poikki. Hino rakastaa sylissä olemista ja on monta kertaa nukahtanutkin syliin. Kuten Yepakin pentuna kesäkuumilla, on Hinokin löytänyt vuolukivisen takan edustan kivilaatat mukavan viileänä nukkumapaikkana. Hino myös autoilee sujuvasti - tänään käytiin viemässä Jere Savonlinnaan, Tanhuvaaran Urheiluopistolle Maajoukkueen Futisleirille ja koko matka sujui ilman kiljumista ja Hino tyytyväisenä nukkua kellotti kylmäkallejen päällä. (<-- Oma "patentti" ilmastoimattomaan autoon...)

 
   Hino "naurunaama"                                                Yepalla kuuma pyörälenkin jälkeen

Pyörälenkkiä on yritetty koirien kanssa tehdä aina kun voidaan, on vaan ollut enimmäkseen sen verran lämpimät kelit, ettei iltamyöhälläkään ole viitsinyt juoksuttaa toisia läkähdyksiin. Veera alkoi pudottaa talvikarvaansa pois vasta nyt, melkoinen pölinä vaan käy, kun sitä rapsuttelee. Yepa taas puolestaan on saanut melko hienon kesäkarvan, häntäkin näyttää taas hienolta, ei enää mikään "rotanhäntä"...

Yepa teettelee toista juoksuaan, isomman asian jälkeen oikein kuopii ulkona. Kaikki hajut kiinnostavat enemmän ja enemmän, ja hellittelyn kaipuu tuntuu kasvavan. Eiköhän tuota ole juoksu taas parhaimmillaan, kun Kotkan KV-näyttelyyn ollaan menossa. Silmien osalta näyttää todella hyvältä - luomet ovat parantuneet todella hyvin, eikä polttokohdat juurikaan enää näytä punaisilta, vaan ovat tummuneet takaisin entisen värisiksi. Ja mikä tärkeintä, silmät eivät vaivaa eivätkä rähmi.

Hinon ja Yepan leikit sujuvat muuten oikein hyvin, ulkona Hino kuitenkin edelleen arastelee riekkua Yepan kanssa. Yepa kun välillä saa niitä hepuleitaan, niin muutaman kerran on juossut Hinon kumoon. Niinpä Hino on katsonut paremmaksi juosta kiireesti puskaan tai auton tai ihmisten jalkojen viereen turvaan, kun Yepa lähestyy juosten. Sitten kun Yepa lähtee poispäin, kipittää Hino kovaa kyytiä perässä. Hammastelu- / painileikit on sisällä välillä melkoista katseltavaa. Pitää ihan välillä komentaa Hinoa, kun se iskee naskalinsa Yepan huuleen, ja Yepa jo huutaa apua. Sisua löytyy pienestä pojasta. Jalostusuroksen elkeitä on Hinolta myös löytynyt - sopivaan asentoon kun Yepan päälle pääsee, alkaa semmoinen "teputus" että oksat pois. ;-)

Mutta tässäpä näitä kuulumisia jälleen - koitetaan saada niitä taas vähän useammin tännekin laiteltua!
 
 

21.5.2007

Off Snow-viikonloppu on nyt takanapäin ja kivaa oli. Ensin kuitenkin Yepan kuulumisia: Eli Yepan silmät ovat paranemassa tosi hyvin. Ne näyttävät todella hyviltä, kun ei niistä ainakaan tällä hetkellä huomaa ainuttakaan ylimääräistä ripseä. Yepa on huomattavasti iloisempi ja touhukkaampi kuin ennen operaatiota, vaikkei se ennen sitäkään mitenkään flegmaattinen ollut. Ihana katsoa koiraa, jolla ei enää satu silmiin!

Hino on totutellut pikku hiljaa tarhassa oloon ja hyvin tuntuu Yepan kaverina sujuvan. Kun joku meistä on ulkona, silloin pitää muuttimaiseen tapaan protestoida, mutta kun menee sisälle, hiljenee Hinokin heti ja menee Yepan kainaloon nukkumaan.

Off Snow-kisoihin tosiaan suunnattiin viime lauantaina ja tunnin verran myöhästyttiin eksymisen ja harhailun vuoksi (kiitos vaan Fonectan reittipalvelu!) Tuli jo mieleen, että soitamme Terolle ja kysymme mistä se haluaa hakea Widon, kun ei me ehditä ajoissa kisaamaan. Lopulta kuitenkin perille löydettiin ja Pekkakin ehti hyvin kisaamaan. Matkanahan kisoissa oli 2 x 4,1 km ja isot valjakot olivat jo omansa ajaneet. Ensimmäisellä kierroksella Widolla ei kauheesti vetämiset kiinnostaneet ja Pekalla irtosi matkalla pyörästä ketjut ja näin ollen aika oli päälle 18 minuutin. Toisella kierroksella Widollakin intoa löytyi enemmän ja aika parani yli 4 minuuttia, ollen toiseksi nopein kaikista malamuuteista. Loppusijoitus oli Pekalla ja Widolla 6. miesten pyöräluokassa.


Pekka ja Wido tulossa maaliin

Yepa ja Hino olivat kumpikin mukana ja tuli testattua se, että Hino viihtyy kohtuullisen hyvin näyttelyhäkissä autossa, toisin kuin kotona. Päivä oli hyvin tuulinen, ja Yepalla tuntui se ilmassa leijuva pöly ja tuuli ottavan silmiin, joten sekin vietti päiväänsä autossa suojassa. Kisoissa oli paikalla myös Hinon pentuesisaruksia, Jyry ja Raid, joiden kanssa Hino pääsikin leikkimään kisojen jälkeen. Vauhtia junioreilla riittikin lämpimästä kelistä huolimatta.

Oikein mukavaa oli taas tavata malamuuttituttuja ja viettää mukava päivä kisailujen merkeissä. Kiitoksia paljon tapahtuman järjestäjille sekä Terolle ja Virpille Widon lainasta!

Kisakuvia löytyy paljon osoitteesta: www.malamuuttierkkari.fi ja sieltä galleria.

Alla pari kuvaa Hinosta leikkimässä sisarustensa kanssa.

 



16.5.2007

No niin, Yepan ensimmäinen ripsien operointi on takana päin. Silmissä oli parikymmentä ylimääräistä ripseä jokaisessa luomessa ja niistä osa oli kääntynyt suoraan sarveiskalvoon päin. Polttamalla niistä poistettiin suurin osa, lähinnä juuri ne jotka eniten silmissä häiritsivät. Nukutus ja herääminenkin sujuivat hyvin, vaikka etukäteen vähän jännittikin, kun nuo malamuutit usein ovat tuollaisille aineille herkkiä ja nopeita reagoimaan. Ensimmäistä rauhoitetta saatuaan Yepa uinahti jo kahdessa minuutissa ja ell sanoi edelliselle potilaalle (10 kg painavampi rottwailer) antaneensa kaksinkertaisen annoksen Yepaan nähden ja sen uinahtamiseen meni silti melkein 20 minuuttia. Arvatkaahan muuten, mihin Yepa sitten kotona ekan kerran kunnolla heräsi? No tietenkin siihen, kun Hinolle annoin ruokaa. :-) Yepa syöksyi horjuen keittiön ovenpielet ryskyen keittiöön: "Missä mulle ruokaa?", olihan siltä aamupalat jäänyt nukutuksen takia syömättä.

Yepa sai kotiintuomisiksi Oftan-kortisonitippoja ja kaulurin viikoksi päähänsä. Ei kyllä voisi kypsempää koiraa nähdä, kuin meidän Yepa kauluri päässään! Se ei sitten yhtään tykkää siitä... Ja nukutuksen vuoksihan sitten jää Yepalta Iisalmen näyttely ja erkkari väliin, hmph...

Hino touhuilee kovasti ja yritti tänäänkin saada nukkuvaa Yepaa leikkimään kanssaan. Kun ei toisesta kaveriksi ollut, päätti Hino käyttää tilaisuutta hyväksi ja käpertyi Yepan kylkeen nukkumaan. Olipahan ne hellyttävän näköisiä ollessaan siinä.

 

Eilen Yepa ja Wido kävivät Pekan kanssa 7 kilometrin pyörälenkillä. Mie ajelin autolla edellä ja välillä perässä, varmuuden vuoksi, jos jotain sattuu. Tosi hienosti vetivät kumpikin, varmaan alkumatkasta puolet meni todella vauhdikkaasti laukaten, kun nuoret koirat purkivat innostustaan. Yepalla on melkoisen pitkä raviaskel ja niinpä Wido joutui useasti laukkaamaan ja jos Wido hidasti raville, jäi se Yepasta heti jälkeen. Widolla tosin on talviturkki vielä suurimmaksi osaksi tallella, joten kevyemmässä kesäturkissa Yepalla ei ollut niin kuuma tehdä töitä. Lenkin jälkeen molemmille maistui jäiset mansikat - vain kermavaahto ja shampanjat puuttuivat...

Off Snow-kisat on sitten lauantaina ja sinne ainakin Pekka Widon kanssa suunnistaa. Yepan tilanteen mukaan lähden minäkin, jos vain mahdollista. Pyöräluokissa onkin melko monta osanottajaa. Mutta kaikki Off Snow-kisoihin tulevat, nähdään toivottavasti
lauantaina Ohkolassa!

Ps. Lisäilin kuvia Hinon, Harrastuskuvien ja uuteen Yepan albumiin - käykäähän katsomassa.



13.5.2007

Hinolle tuli perjantaina täyteen 8 viikkoa ja puntarilla käydessä painoa oli tullut 1-1,5 kiloa lisää eli poju painaa nyt 6,5 kiloa. Pentu on kotiutunut hyvin ja on mitä mainioin pikkumuutti. Todella jännä seurata miten voi olla samassa rodussa kaksi niin eriluonteista yksilöä!

Onpahan nähty sekin ihme, että Yepa antaa Hinon hyppiä ja kiikkua päällänsä lattialla maaten. Muutenkin Yepa on näyttänyt uusia puolia itsestään Hinon tultua taloon, positiivisessa mielessä. Pontus ei tahdo Hinon kanssa leikkiä, kuten ei Yepankaan kanssa silloin kun se oli vielä pieni. Veera ei juurikaan Hinoa noteeraa, antoipa kuitenkin yksi ilta Hinon tulla häntänsä päälle viereen nukkumaan.

Mutta tässäpä näitä kuulumisia tältä kertaa - seuraavalla kerralla sitten lisää.

 

8.5.2007

Hino on saapunut kotiin! Ensin täytyy kehaista sen verran noita meidän poikia, että eilisen Etelä-Saimaa-sanomalehden etusivulla oli iso kuva meidän Jerestä, urheilusivuilla toinenkin kuva, pari kuvaa joissa näkyi Tonykin ja Jeren ja Pekan haastattelu. Sunnuntaina oli painikisat, joissa Jere otti kuukausikisoissa kultaa ja Tony pronssia. Sen jälkeen painittiin vielä seuran mestaruuskisat ja molemmat pojat kuittasivat itselleen mestaruudet. Kuinkahan moni 8-vuotias poika pääsee urheillen ison lehden etusivulle pääjutuksi?

No niin, sitten siihen Hinoon. Sunnuntaina kisojen jälkeen ajeltiin suoraan Iisalmelle Hinoa hakemaan. Ajateltiin olla Neatutilla yötä, niin ei tarvitse yöllä ajella takaisin päin. Paikalla oli vielä 4 pentua, ja kylläpä ne olivatkin suloisia! Iltamyöhään meni touhuillessa ja jutellessa Annen ja Joken kanssa, joilla vielä oli aikainen aamuherätys. Kiitos vaan vieraanvaraisuudesta Hernejärvelle!



Yepa tuli mukaan Hinon hakureissulle ja alkuun jännitimme, miten neiti ottaisi pennun vastaan. Sehän sujuikin sitten kuin vettä vaan ja samaan peräkonttiin koirat voitiin laittaa ja siellä ne matkan ajan nukkuivat. Yepa tosin ajatteli, että jos hän tuijottaa tarpeeksi kauan poispäin, se kakara varmaan katoaa siitä vierestä jonnekin ja Hino taas näytti siltä, että se oli löytänyt oman idolin - kuten kuvasta näkyy. Matkalla pysähdyttiin useamman kerran ja Hino rohkeasti kipitteli paikasta toiseen. Ja saihan se heti paljon ihailijoitakin.

Kotona oli edessä vielä Pontuksen ja Veeran esittely. Pontus tuumasi heti tapansa mukaan "Jee, se on pentu, jee, no olkoon ja tulkoon nyt..." Veeran kanssa olikin vähän enemmän työtä, se kun tapansa mukaan oli heti ärhäkkänä tarhasta kun näki vieraan karvakasan pihalla. Ulkona tutusteltiin, mutta sen verran äkkiliikkeitä Veera teki, että laitettiin se sisälle näyttelyhäkkiin. Minä istuin häkin eteen, Hino oli minun ja häkin välissä ja syötin Veeralle nameja. Jonkun ajan kuluttua alkoi näyttää siltä, että Veeran voi ottaa häkistä pois. Ja homma sujuikin sen jälkeen ihan hyvin. Ei Veera tätäkään pentua rakasta, mutta sietää kuitenkin.

Yön Hino oli meidän makuuhuonessa, muiden koirien ollessa oven toisella puolella. Yöllä ei Hino itkenyt ollenkaan, pari kertaa olisi halunnut leikkiä. Aamulla ei ollut mitään asioita tehtynä sisälle, mutta sen verran hidas oli Pekka, että paperille ehti Hino käydä asiat tekemässä.

Kaiken kaikkiaan tällä hetkellä on mukava olo, täytyy toivoa, että nämä lauman suhteet pysyvät näin hyvinä jatkossakin. Juttua lisätty myöskin Hinon sivulle!


Neatut Kiluagnaq "Hino"




3.5.2007 - päivitys2

Kävimme Yepan kanssa tosiaan silmäpeilauksissa ja melkoisen surullisia uutisia sieltä saimme kotiin:

Yepalla on molemmissa silmissä Distichiasiksen lisäksi myös HC, erittäin agressiiviselta vaikuttava, joka todennäköisesti on sokeuttava. Ja jottei se olisi riittänyt, on siellä vielä PHTVL, eli mahdollisen kaihileikkauksen tulos ei juuri auttaisi, kun linssin takana on PHTVL:n aikaansaama "plakkia" eli sikiöaikaista verisuonistoa. Distichiasiksen hoito aloitetaan kahden viikon päästä ja polttamalla pyritään saamaan häiritsevimmät ripset pois. Syksyllä saa saman homman tehdä sitten uudelleen.

HC:n ja PHTVL:n osalta seuraava silmäpeilaus vuoden, puolentoista päästä kertoo enemmän mahdollisesta etenemisestä ja sen vauhdista.

Hyvin surullista, varsinkin Yepan kannalta.


3.5.2007

Tänään Yepalla on virallinen silmäpeilaus Pätilän Jaanalla. Samalla selvittelemme hoitokeinoa Yepan silmissä oleville ylimääräisille ripsille. Ripset ovat viimeisen puolentoista kuukauden ajan alkaneet vaivata Yepaa enemmän ja enemmän, toissapäivänä silmät olivat niin ärsyyntyneet, ettei Yepa oikein sietänyt niitä edes auki pitää ja vilkkuluomet nousivat silmän eteen suojaksi. Keitetyllä vedellä huuhtelua, antibioottisalvaa ja keinokyyneltä käyttämällä saatiin ne nyt taas vähän rauhoittumaan. Mutta itsestään selvää on, että niille täytyy pikaisesti tehdä jotain, ettei näkö silmistä lähde. Voimme vain kuvitella, miten ikävän ja kivuliaan tuntuista tuollainen koiralle on. Jokainen jolla on joskus ripsi tai muu roska silmään mennyt, tietää tunteen. Yepalla se vaan ei mene ohi, kuten roskan poistuessa vaan se jatkuu. Kaikesta huolimatta ihmettelemme sitä, miten Yepa silti jaksaa olla iloinen ja touhukas oma itsensä.

Lisäilin sivuille uusia juttuja, kuten sunnuntaina hakemallemme uudelle pennulle, Hinolle, oman sivun, muokkailin kuvia ja päivittelin tekstejä siellä täällä.


29.4.2007

Lahden näyttely on takanapäin ja oikein tyytyväisiä ollaan Yepan saamaan arvosteluun, JUN EH, varsinkin kun neiti oli vielä tänään suhteellisen karvaton... Tulossivulta voit lukea arvostelut kokonaisuudessaan. Hienosti Yepa käyttäytyi näyttelypaikalla, vaikka kehä olikin postimerkin kokoinen. Tosin liikeitä ei juuri päässyt siinä esittelemään, mutta ihan riittävän hyvin ravia juuri ja juuri mentiin. Seuraava näyttely- ponnistus on sitten Iisalmen näyttely ja malamuuttien erkkari seuraavana päivänä. Sitten luultavimmin jäädään odottamaan talviturkkia ja vasta sitten näyttelyyn.

Mukava oli tavata taas tuttuja muuttiporukoita Lahdessa, terkkuja vaan kaikille!

Talvipäivillä kuvattu video Hugon (Salomaan Boss) ennätysvedosta kuormanvedossa on nähtävillä TÄÄLLÄ. Videotiedostoon melko suuri, joten lataamisessa kestää jonkun aikaa ja suosittelen, ettei modeemilla välttämättä kannata yrittää.

   

18.4.2007

Viime yönä sattui suhteellisen koominen tapahtuma, johon en
itse harmikseni herännyt, mutta Pekan kertomana kuulosti kieltämättä todella hauskalta... Pekka heräsi siihen, että joku vinkuu sängyn vieressä paukuttaen samalla hännällään tohkeissaan ja samaan aikaan sängyn alta kuuluu kaameaa murinaa ja ärinää. Silmät auki saatuaan sängyn vieressä oli koira vessan roskiksen heilurikansi päässään ja otettuaan sen pois, paljastui sen takaa Veera. Yepa oli sängyn alla ollut nukkumassa ja Veeran tultua pönttö päässään makuu-huoneeseen, sehän oli varmaan kuvitellut ties minkä avaruusolion tulleen meitä noutamaan ja hurjistuneena murisi sängyn alla pelottavalle ilmestykselle. Pekan saatua kannen pois Veeran päästä, oli Yepankin murina loppunut siihen paikkaan. Jonkun aikaa oli kuulemma Pekan pitänyt asialle nauraa ennen kuin malttoi jatkaa uniaan. :-)

Toissapäivänä oli kaunis auringonpaiste ja kun Yepalla nyt on jo vuosi ikää, ajateltiin kokeilla miten pyynnöstä esteen hyppääminen sujuisi. Jere innokkaana halusi sitten Yepaa opastaa ja hyvinhän tuo sujui, kuten kuvasarjassa näkyy. Ehkäpä kaksikko nähdään jossain vaiheessa kisakentilläkin...?!

 

Pyörälenkillä toissapäivänä sai Pekka kokeilla miten vauhdikkaasti pyörä lähtee eteenpäin, kun Yepan ja Pontuksen edestä ampaisee kissa vauhtiin. Oli melkoiset kiihdytykset kuulemma saanut. Kissa oli lopulta hypännyt metsään ja Yepa oli käskyllä ensimmäisenä jatkanut matkaa, Pontus ei olisi millään malttanut antaa kissan mennä. Itse pääsin Veeran kanssa lähtemään vähän myöhemmin perässä ja eka 2,5 kilometriä oli melkoista vauhtiajoa. Veera kun tarhasta katseli toisten lähtöä oli se tietty vakuuttunut siitä, että kun tarpeeksi lujaa mennään, saadaan muut kiinni. Sitten alkoi neidillä usko loppua ja matkanteko alkoi muistuttaa tavallista ravivauhtista lenkkiä. Tänään käytiin juoksuttamassa koiria kaukalolla, se kun on karkaileville koirille oiva vapaanajuoksutuspaikka koirapuiston puuttuessa. Ei muuta kuin luukut kiinni ja siellä koirat pysyy. Vauhti ei kyllä ihan niin kova ollut kuin yleensä, liekö sen verran lämmin keli oli.



13.4.2007

Onnea Yepa 1 vuotta! Illalla juttua lisää...

No niin, nyt vihdoin aikaa kirjoittaa se lisäjuttukin... Tosiaan tasan vuosi on aikaa siitä, kun Yepa putkahti kovasti odotettuna maailmaan. Muutama päivä meni jännittäessä, kunnes saimme vihdoin kuulla, että Yepa tulee meille koiraksi. Siitä se sitten vielä kovempi odotus alkoi, siihen päivään että Yepa vihdoin kotiutuu meidän luoksemme.

Kulunut vuosi on tuonut Yepan mukana perheeseemme paljon isää huumorintajua. Vaikka malamuutti on mm. koulutuksellisesti aivan omaa luokkaansa, olemme todella sitä mieltä tällä hetkellä, että malamuutti on meidän perheeseen juuri se oikea rotu. Eikä siitä taida enää paluuta olla... ;-) kuten uuden pennun tulo kertoo. Haasteellisuuden vastapainoksi Yepa on tuonut elämäämme uskomattoman määrän uteliasta, rakastavaa ja metkuilevaa koiramaista pilkettä jokaiseen päivään! Laulun sanoin voisikin sanoa: "En päivääkään vaihtaisi pois."

Malamuutin sielunelämä alkaa päivä päivältä käydä tutummaksi, mutta juuri kun luulet tietäväsi jo jotain, opitkin taas jotain aivan uutta. Sepä onkin juuri se yksi malamuutin hauskimmista piirteistä, yksikään päivä ei ole tylsä ja samanlainen.

Tässä vaiheessa kiitämme Annea ja Jokkea Neatutilta, että olemme tämän upean neidin meille saaneet! KIITOS!

 

Sitten vielä vähän muita asioita; Eilen kävimme testaamassa upouusia liinoja, jotka Jokke oli meille tehnyt. Pontus pääsi keulille johtajaksi, Yepa ja Veera pyöräpariin. Koko viritys kytkettiin Pekan pyörään ja minä lähdin itse omalla pyörällä mukaan sekä tarvittaessa kirittäjäksi, että auttamaan jos homma ei sujukaan. Alku meni vähän hässäköimiseksi, kun Pontus ei suostunut lähtemään eteen, Veera pyöri liinoissa kuin
väkkärä sotkeutuen niihin ja lopulta tytöt kävivät jo niin kuumina, että rupesivat rähäköimään toisilleen. Erottamiseen riitti karjaisu; "Valjakossahan ei tapella!" ja päästiin lopulta matkaan.

Alkusähinöiden jälkeen homma sujuikin ihan mielettömän hyvin. Pontus juoksi keulilla ja tytöt perässä. Vauhtia oli oikein sopivasti, ei kuitenkaan liikaa. Pontus tapansa mukaan juoksi usein miten liina vähän löysänä, mutta Yepa ja Veera vetivät tosi hyvin. Pontuksen johdolla käännöksetkin sujuivat hyvin, siksipä se sinne keulille laitettiinkin - tällä hetkellä ainoa, joka varmasti käskyt osaa ja tottelee.

Viimeisen puolen kilometrin kohdalla Pontus päätti, että nyt hälle riitti ja otimme sen pois liinoista, kun alkoi olla joka metrin välein jompi kumpi tytöistä pääliina kainalossa Pompin hidastellessa. Yepa ja Veera vetivät sitten hienosti loppumatkan kotiin, Pontuksen tullessa minun kanssa pyörällä loput 500 metriä. Kaiken kaikkiaan todella hieno testireissu, pituutta näin ensimmäisellä kerralla 3 kilometriä. Hienon näköistä menoa, alkuun innostunutta laukkaa ja sitten tasaista ravia kolmen koiran voimin. Oikein harmittaa, ettei kameraa pystynyt ottamaan mukaan. Jossain vaiheessa kokeillaan sitten Yepaa keulilla, miten sillä johtajan hommat sujuisivat.

Tämmöisiä tarinoita tällä kertaa - ensi kerralla taas lisää. Mukavaa viikonloppua kaikille!



12.4.2007






8.4.2007

Eilen kurvailtiin katsomaan Iisalmen suuntaan Neatutille uusia pentuja katsomaan. Kyllä oli jo mainio meno päällä pennuilla, ikää eilen juuri tasan 3 viikkoa. Vielä ei ihan ratkennut, mikä uroksista meille sitten toukokuussa saapuu, mutta ehdotuksia on jo mielessä.

Kuvia pennuista löytyy seuraavan linkin takaa: Uusia Neatuttilaisia.


31.3.2007

Kevättä, mahatautia ja silmätulehdusta on uutisten teemana tänään. Puolet meidän perheen ihmisistä on ollut viime viikon ärhäkässä vatsataudissa. Kevät on ollut kauneimmillaan saman viikon, mutta kipeänä ei ulos paljon pääse - harmi.

Yepalla jää nyt Lappeenrannan näyttely sitten väliin, kun sille iski sidekalvon tulehdus ja lääkekuurit on päällä. Ylimääräiset ripset ovat ärsyttäneet silmiä ja saivat ne sitten tulehtumaan. Viikon ajan Yepalla on kortisonitippakuuri, sen jälkeen antibioottisalvakuuri ja sen jälkeen sitten säännöllisesti keinokyynelsalvaa suojaamaan silmiä jatkossa. Kunhan Yepalle tulee vuosi täyteen, viemme sen sitten virallisiin silmäpeilauksiin ja rupeamme suunnittelemaan mahdollista operointia niille ylimääräisille ripsille. Ripsiä on todellakin sen verran paljon, ettei niitä kannata ruveta nyppimään, eikä varmaan polttamaankaan, vaan hoitona on mahdollisesti leikkaus. Mutta silmäspesialisti sen sitten päättäköön.

Muuten elämä jatkaa kulkuaan, Pontus ja Veera molemmat joutuvat "dieetille", sen verran ovat ruvenneet pyöristymään. Itse asiassa taitaa olla niiden aika siirtyä senioriruokaan, ikää kun molemmilla alkaa olla sen verran. Saavat sitten määrällisesti vähän enemmän ruokaa kuin normaalia ruokaa, ei näytä niin "säälittävältä" niiden ruoka-annos. Pyörälenkkiä on Pontuksen ja Yepan kanssa käyty tekemässä, Veera vielä parantelee jalkaansa.

Pääsiäinen lähestyy kovaa vauhtia ja pääsemme vihdoin katsomaan tulevaa perheenjäsentämme. Malttamaton odotus sen kun kovenee!

23.3.2007

Ehkäpä nyt uskaltaa paljastaa, että meille on tulossa toinen muutti Neatutilta. Pennuilla on nyt ikää viikon verran ja Yepa on saamassa "pikkuveljen" eli joku neljästä uroksesta saapuu ihastuttamaan meidän elämää toukokuussa! Pentuja pääsee ihastelemaan Neatutin sivuilta TÄSTÄ. Pääsiäisenä olisi tarkoitus mennä pentuja katsomaan ja sitten alkaa "kuvasaasteen" jakelu täällä meidän sivuilla.



18.3.2007

Kevät on tulossa vauhdilla, ainakin mitä Yepan talvikarvan lähtöön tulee. Joka toinen päivä vähintään Yepan kokoisen karvakasan saa kampailla neidistä irti. Kelit on kieltämättä olleet melko lämpimät vuodenaikaan nähden, joten tänä vuonna taisi lumikausi jäädä todella lyhyeksi. Tosin tällä hetkellä ulkona myrskyää siihen malliin lumituiskun kera, että huomenna voi olla yllätys pihalle mennessä - puoli metriä lunta... Ensi torstaille on luvattu tänne kuitenkin +10 astetta, joten eiköhän sitä sitten kahlailla melkoisessa sohjossa.

Yepan kotikennelistä Neatutilta kuului perjantaina mukavia uutisia: Neatuttilaisten määrä on kasvanut 7 uudella jäsenellä. Onneksi olkoon kovasti Annelle ja Jokelle! Pääsiäisenä kurvataan uusia tulokkaita katsomaan.

Yepan yksivuotispäivä lähestyy kovaa vauhtia - eipä sitä millään uskoisi, että aika kuluu näin nopeasti! Vastahan se neiti pienenä pallerona meille saapui ja nyt jo aletaan olla teini-iässä... Tänään sattui sellainenkin "ihme", että Pontus ja Yepa sulassa sovussa nuoleskelivat jäätelönloppuja päät samaan purkkiin ängettyinä. Loppuvaiheessa Pontus tosin kokeili vetää purkin reunasta koko purkin itselleen, siinä kuitenkin onnistumatta.

Pontus ja Yepa ovat tällä hetkellä toisilleen tosi hyviä kavereita. Varsinkin Yepa haluaisi leikkiä jatkuvasti, Pontus hiukkasen harvemmin. Hauskan näköistä touhua, molemmilla tassut läimii ja hampaat kalahtelee. Sisällä touhua on tosin rajoitettu, ihan turvallisuussyistä, mutta ulkona leikki sujuu tarhassakin. Leikin päättyessä Pontuksen taholta, molemmat ravistelevat itseään, karistavat ikään kuin mahdolliset jännitteet väliltään ja rauhoittuvat.

Veera ja Yepa tulevat myöskin tällä hetkellä hyvin toimeen, tosin ne eivät keskenään leiki, kun Veera ei oikein leikkiä osaa - se on siihen hommaan vähän liian "tosikko". Samassa tarhassa ne kuitenkin voivat olla ja keittiössä mahtuvat kaikki kolme yhtä aikaa syömään ilman riitaa. Tosin jompi kumpi meistä Pekan kanssa on keittiössä huolehtimassa varmuuden vuoksi siitä, ettei toisten kupeille mennä, Pontus pitää kyllä huolen omistaan ihan itse.

Näin nämä kuulumiset tällä kertaa, ensi kerralla voi olla muutakin kerrottavaa...


5.3.2007

Alman Talvipäivät ovat ohitse ja mukavien muistojen kera. Viime torstaina ajeltiin kauniiseen Metsäkartanon pihapiiriin, jossa meitä oli jo lämmin asuntovaunu odottamassa - kiitos Mikan ja Sirkan, sekä Teron ja Virpin.

Perjantai-aamu valkeni leutona ja paikalle oli tullut paljon muutti-ihmisiä ympäri Suomen. Pisin matka taisi tulla Porista Rautavaaralle. Aamun ensimmäisenä ohjelmanumerona oli ajajien kokous ja lähtönumeroiden arvonta, sekä valjakkokisaajille, että hiihtäjille. Keli oli hiukan lämmin ja ura pehmeä, joten huippuaikoja ei kisassa saatu aikaan. Yepakin pääsi osallistumaan koirahiihto-kisaan 3 kilometrin matkalla ja oli Pekan kanssa hienosti hopeasijalla. Virallisen osuuden aika tuli illansuussa, kun Alma:n vuosikokous järjestettiin. Loppuilta sujuikin sitten rattoisasti porukalla iltaa istuessa, makkaraa paistaessa ja laulun raikuessa. Ramin järjestämään "pulkkarescueenkin" joutui Pekka yön tunteina turvautumaan... ;-)


Pekka ja Yepa maalisuoralla


Lauantaina aamulla oli vuorossa lasten kisa. Vauhtia ja hupia riitti muksujen kiitäessä reellä koirien perässä. Jarrumiehillä oli tekemistä vauhdin pysäyttämisessä maaliviivalla, ettei matka olisi kovin pitkälle jatkunut. Päivällä Yepa pääsi valjakkoajolle minun ja Widon kanssa. Jokke meni edellä omalla valjakollaan, ja Tero tuli omien koirien kanssa perässä. Kolmen kilometrin lenkki taittui mukavasti, Yepa ja Wido tuntuvat toimivan todella hyvin yhteen. Minulle oikealla reellä ajelu oli elämäni ensimmäinen ja pakko todeta, että lisää pitää sitä päästä tekemään! Iltapäivällä oli kuormanvedon karsinta sunnuntain kovia vetoja varten. Loppupäivästä olikin sitten vapaata illanviettoa mm. saunomisen ja karaoken merkeissä.

 
Tony ja Wido sekä Jere ja Sikku lastenkisassa

Sunnuntaina oli jäljellä enää kuormanvetofinaali ja uskomattomia tuloksia siellä tehtiinkin; ekakertalaisia oli mukana ilahduttavan paljon ja komeita tuloksia heidänkin toimesta papereihin kirjattiin. Minä sain kunnian toimia kisan sihteerinä ja mukavaa oli osallistua. Kuitenkin päivän ehdoton ykkönen oli Marko ja Hugo, jotka yhteistyöllään saivat aikaan hurjan yli 1000 kilon ja yli 27 kertaa koiran painon suuruisen vedon. Painot eivät enää tuohon kilomäärään riittäneet, joten oli lisättävä kyytiin ihmisiä sopiva määrä, sekä kaikki irtotavara, mitä kuormanvetopaikalta löytyi. Vedon jälkeen piti vielä punnita tarkka kilomäärä ja kyllä oli huvittavan näköistä, kun ihmiset roikkuivat koirien punnitukseen tarkoitetun vaa'an koukussa.

Kaiken mukavan toiminnan jälkeen oli aika pakata tavarat ja suunnata auto kotia kohti. Ensimmäistä kertaa talvipäivillä mukana olleena voimme jälleen todeta, kuten syyspäivien jälkeenkin, että todella mukavat päivät Rautavaaralla vietimme. Kiitoksia kaikille mukana olleille onnistuneista talvipäivistä ja ensi vuonna taas nähdään! Kiitoksia myös Annelle ja Jokelle Sikun ja reen lainasta sekä Terolle ja Virpille Widon lainasta.

Valokuvia laittelen taas tuonne albumeihin sitä mukaa, kun ehdin niitä läpi käymään. Albumi löytyy TÄÄLTÄ.


25.2.2007

Tänään olikin varsinainen voittojen päivä Yepalle. Kävimme neidin kanssa kahdestaan Lappeenrannan Match Showssa Pekan ollessa poikien kanssa kunnan Mestaruushiihtokisoissa. Jere voitti muuten kultaa, ollen 10-vuotiaiden sarjassa kunnan Mestari.

Yepa osallistui mätsärissä pentuluokkaan ja sai punaisen nauhan. Punaisten pentujen kilpailuluokassa vuorossa oli luokan voitto, eli 34 pennun joukosta paras. Aikamme odoteltua tuli BIS-kehän vuoro ja niinhän siinä sitten kävi, että päivän 122 koiran joukosta Yepa valittiin parhaimmaksi. Tuomarit kehuivat kilpaa kauneutta, hienoa käytöstä ja kuulemma "mielettömän upeita liikkeitä". Palkintoja tuli 2 ruusuketta, 2 pokaalia, iso ja pieni ruokasäkki sekä iso puruluu, jonka Yepa meinasi vetää heti kitaansa muoveineen päivineen!

Kyllä on hieno fiilis, voitosta tietysti sinänsä, mutta myös siitä, miten hienosti Yepa esiintyi ja käyttäytyi paikan päällä. Plussana vielä tuo liikkeiden kehuminen, toinen tuomareista on muuttikasvattajan ystävä ja siksi rotu on hänelle kohtuullisen tuttu.

Kuvia ei ikävä kyllä mätsäristä ole, kun yksin ei kaikkeen repeä, mutta eiköhän tuota taas joku päivä niitäkin oteta.


11.2.2007

Viime viikolla ajattelin kirkkaana pakkaspäivänä vähän kuvailla Yepaa ulkosalla. Tulikin varsin mainioita kuvia, kun neiti sai "hiukan" malamuuttivillit päälle. Lisäilin niitä tuonne talvikuvia-
albumiin.

Perjantaina käytiin Pekan ja koirien kanssa potkurilenkillä laavulla, yhteensä n. 5 kilometriä. Tosi hyvin teki Yepa jälleen töitä ja Veera myös. Pontus juoksenteli sitten omaksi ilokseen mukana ja kaikilla oli hauskaa. Pakkasta oli parisenkymmentä astetta ja kaikilla oli mahtavat "kuuraparrat" kotipihaan tullessa, miulla ja Pekalla myös. Upea valkoinen hiljaisuus oli metsän keskellä ja kirkas tähtitaivas yläpuolella. Hiljaisuuden rikkoi vain potkurin jalasten suhina ja koirien hengitysäänet. Kyllä vaan on Suomen luonto kaunis! Tätä tahtoo lisää!

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

 



6.2.2007

Viime viikonloppu vierähti mukavissa merkeissä. Lauantaina tuli "muutaman" ylimääräisen ajokilometrin kautta Tero ja Virpi Yepan isän Ronin, Widon ja Windin kanssa meille yöpymään, jotta aamulla oltaisiin reippaina Ylämaan Kasarin Salpasäpinöissä eli rekikisoissa. Aikomuksena oli Terolla osallistua muuttien kilpailukokeeseen Ronilla ja Windillä, Yepa ja Wido lähtisivät tällä kertaa turisteiksi. Yepa ja Wido pääsivät samaan tarhaan yöksi, ja änkesivätpä vielä samaan koppiinkin nukkumaan. Meiltä ihmisiltä ilta vierähtikin kuulumisia vaihdellessa, päästiin lopulta kuitenkin nukkumaankin. Aamulla olisi kyllä tehnyt mieli vähän pidempäänkin nukkua, mutta kaikki kuitenkin hereille päästiin.

Kisapaikalla viriteltiin ketjut koirille ja ihmeteltiin muiden muutti-porukoiden puuttumista. Löytyiväthän ne muutkin lopulta ajajien kokouspaikan lähistöltä, me parkkeerattiin aivan toiseen päähän. Paikalla olikin ihan mukavasti muuttiporukkaa, itse kisaan lähti 5 muuttivaljakkoa.

Keli oli sopiva, ei liian kova pakkanen yleisön seisoskelua ajatellen, eikä liian lämmin uraa ajatellen. Mie yritin kuvata jokaisen valjakon lähdön ja maaliin tulon. Pekka autteli Virpiä Teron ja koirien kanssa. Pojat painelivat ympäri hankia omissa leikeissään. Kaikkien käytyä uralla, jäimme jutustelemana muutti-ihmisten kanssa ja rapsuttelemaan koiria. Piti lämmittelemässäkin välillä käydä ja tankata hernerokkaa mahan täydeltä. Palkintojen jaossa uusia REK-tuloksia jaettiin muuttivaljakoille 4 kappaletta, yksi REK1, Mikko Vähän valjakolle, kaksi REK2-tulosta, Mervi Hongistolle ja Päivi Rädylle sekä yksi REK3, Esa Lautalan valjakolle. Tero tällä kertaa jäi ilman, kun joutui kisan keskeyttämään. Onneksi olkoon vaan kaikille!

Ennen kotiinlähtöä Tero ja Virpi sekä Sirkka ja Mika tulivat vielä käymään kahvilla. Tavattiinpa sitten "Tiikun pikkusiskokin" eli Nukka. Aika veikeä neitiähän se oli - ja niin kaunis musta- valkoinen... ;-) Kiitoksia vaan vierailuista kaikille!

Muuten ollaan menty ihan normaalia arkirytmiä. Joka toinen päivä pienellä vetoharjoittelulenkillä ja joka toinen lepoa. Talvipäivillä Yepakin pääsisi osallistumaan vetohiihtokisaan, joten pitää vissiin Pekan kanssa pari kertaa sellaistakin harjoitella. Pakkasia on pidellyt nyt muutaman päivän aika reippaasti ja nuo meidän "ei-ihan-niin-ulkokoirat" ovat olleet hieman kylmissään ja viettäneetkin päivänsä sisällä. Yepa on tyytyväisenä järsinyt luuta ulkotarhassa työpäivän aikana, eikä ole antanut pakkasen häiritä itseään.

Tässäpä näitä kuulumisia jälleen - uusia kuvia Kasarin kisoista muuttien osalta TÄÄLLÄ!

          Yepan isällä Ronilla on asiaa                             Yepa katselee ikkunasta ulos ja haaveilee



26.1.2007<

Tänään tipahti postiluukusta uusi Koiramme-lehti ja Yepasta tuli sen myötä "julkkis"... Melkein sivun juttu ja isohko kuva vielä mukana. Ihan mukavaa oli juttua tehdä Messarissa.

Talvi taisi sitten lopultakin tulla, lunta on jo sen verran, että potkurilla pääsee. Tosin ajoittain jäätikköaikaan hiekoitetut tiet nostavat hangen pinnalle soraa, mutta metsäautoteillä pääsee oikein hyvin. Tällä hetkellä on melkoinen myräkkä tuolla pihalla, tuulee ja tuiskuttaa oikein reilulla kädellä. Tosin varsinaista lumisadetta ei taida juurikaan olla.

Pontus alkaa vähän vanhettua ja varmaan kastroinnin myötä mukavuudenhalukin on tainnut lisääntyä. Menneellä viikolla kaksi kertaa, kun valjaat oli laitettu ja potkuroimaan oltiin lähdössä, paineli Pontus kiireen vilkkaa "omalle" sohvalleen makaamaan, eikä meinannut tulla vaikka kuinka käski. Annettiin sitten herran jäädä pois lenkiltä, se kun ei koskaan ole niin älyttömästi vetämisestä tykännyt, enemmänkin rakastaa juoksemista.

Veeralla edelleen intoa löytyy, mutta edelleen se veto on niin erilaista kuin Yepalla, että pikkuhiljaa se muuttikaverin hankkiminen pyörii enemmän ja enemmän mielessä.

Mutta saapas nyt nähdä...

 



22.1.2007

Aika se juoksee vauhdilla eteenpäin. Talvi vaan ei oikein ole ottanut tullakseen. Pari viikkoa oli jälleen kelit sellaiset, ettei minkään valtakunnan treeniä päässyt koirien kanssa tekemään. Kaikki paikat pelkkää jäätikköä, ja liukastumisriski niin kova, ettei edes renkaanvetoa ole voinut harjoitella. Kelien vaihtuvuudesta kertoo paljon se, että muutaman päivän aikana käytiin sekä kiituri + polkupyörälenkillä, että potkurin kanssa vedättämässä.

Toissaviikonloppuna Pekka ja pojat kävivät Yepan kanssa Repovedellä vaeltamassa. Koko päivän reissuhan se kaikkiaan oli ja hyvin oli Yepa retken kulkenut. Vasta autoon päästyään se oli nukahtanut saman tien. Kanssakulkijoissa Yepan taukokonsertti oli herättänyt hieman hilpeyttä, Yepa kun jäi paitsi makkaroista ja muista eväistä.

Viime viikonloppuna Pekka otti koirat ja potkurin ja kävi 7 kilometrin lenkin metsäteitä pitkin. Yepa oli alkumatkan kankeuden jälkeen (soratie ja kivet pinnassa) luiston parannuttua ottanut oikein kunnon vetoinnon päälle. Ja neiti oli vielä kaiken lisäksi pitkällä liinalla etummaisena ja tosi hienosti veti loppuun asti. Minä olin odottamassa kotipihalla ja huutelin koirille kirityshuutoja ja loppukiri olikin niin kova, että Pekka meinasi kyydistä keikahtaa. Saattaisi olla tuossa meidän Yepassa edellytyksiä vaikka johtajakoiraksi, kunhan nuo käskyt oppii ja saa itseluottamusta lisää omiin taitoihinsa.

Uusia kuvia tuli Yepasta otettua tuossa toissapäivänä ja lisäilen niitä tuonne albumeihin, kunhan tässä ehdin. Ilmoittelen etusivun päivitysboksissa sitten siitä.

Tässäpä näitä kuulumisia taas tältä kertaa. Sivujen vierailijamäärä on hurahtanut reilusti yli 5000 kävijän; Kiitos siitä kaikille vierailijoille!


1.1.2007

Vuosi on sitten vaihtunut ja uusi on vasta aluillaan. tässä parin viikon aikana on kaikennäköistä touhuttu ja tapahtunut.

Jouluaatto tuli pukkeineen ja muistettiin tietysti koiriakin, jokaista yhdellä paketilla. Paketista löytyi suunnattoman suuret reisiluut, jotka Messarista asti oli koiria odotelleet. Jokainen koira laitettiin omaan rauhaansa syömään luutaan, ettei turhaan tarvi kenenkään ruveta omaansa puolustamaan. Aikansa syötyään luita, joutuivat koirat luovuttamaan ne talteen, ettei mahat vedä sekaisin. Yepa on antanut joulukuusen olla täysin rauhassa, vaikka etukäteen vähän jännittikin, syökö se kaikki koristeet siitä pois. No, tosin siellä ei mitään syötävää roikukaan, joten ei senkään vuoksi niin kovasti kiinnosta.

Joulupäivänä käytiin Yepan ja Hetan kanssa kivimäellä juoksemassa ja kuvailemassa. Hienoja kuvia saatiinkin otettua ja niitä löytyy sekä Yepan pentukuvista, että Koirakaverit-albumista.

28. päivä lähti sitten Heta takaisin pohjoiseen. Kyllä täytyy sanoa, että vaikka se meille hoitoon vain tulikin, oli mieli hiukan haikea silti. Kyllähän sitä ehtii tietysti kuukausien aikana kiintyäkin. Huushollissa kuitenkin rauhoittui meno ihan selkeästi, Heta kun oli sellainen "vöyhöttäjä". Yepa oli pari päivää vähän vaisun oloinen, kun leikkikaveria ei näkynytkään, mutta muuten ei koirat ole kummemmin Hetaa kaivanneet. Veera myös vapautui heti silminnähden, kun ei enää tarvitse kyräillä toisiaan.

Yepan kanssa käytiin vetämässä rengasta, tällä kertaa käytiin kylällä asti mutka. Oli siinä muutamilla ala-asteikäisillä pojilla nauramista, kun koira raahaa perässään autonrengasta. Pakko kuitenkin taas kehua, miten hienosti Yepa teki renkaanvedossakin töitä. Oikein välillä juoksun kanssa joutui remmin kanssa perässä juoksemaan. Yhtään ei yrittänyt lopettaa hommaa kesken, vaan veti alusta loppuun asti samalla innolla.


Yepa 8 kk:tta vetää rengasta

Viime lauantaina käytiin Teron ja Virpin luona Kuortissa vähän harjoittelemassa Yepan kanssa valjakkotouhua. Yepa pääsi vetämään kolmipyörää Widon parina, Tero ajoi Ronin ja Windin kanssa toisella. Nelisen kilometriä tuli matkaa kaikkiaan ja Yepa veti lähes koko matkan. Muutaman kerran ajatteli, että tuo kaverihan se vetää ja minä voin jolkotella vain mukana, mutta intoutui sitten taas hetken päästä itsekin vetämään kunnolla.

Yepa alkoi olla jo Widon kokoinen ja koetettiin sitä sitten hiukan korkeutta mittailla. Reilu 61 senttiä kepin, suorakulman ja kynän kanssa tulokseksi saatiin, joten keskiarvolla ja tuloksen perusteella ilman oikeaa korkeus- mittaa väittäisi, että korkeus on aika lailla 60 cm. Eli iso tyttöhän se Yepa jo alkaa olla, kun painokin on jo sen vajaa 30 kg. Samalla todettiin, että Yepalle on hankittava ALMAn tarvikevälityksestä jälleen isommat valjaat.

Uutena vuotena Yepaa ei häirinnyt rakettien pauke yhtään. Ulkona pissakäynnillä ei edes korvaansa kääntänyt vaikka silloinkin raketteja paukahteli. Pontusta taas hiukan hermostutti, mutta onneksi aivan meidän vieressä ei niitä paukutellakaan.

Uusia kuvia on lisätty aika monta, sekä Pentukuviin, että Koirakavereihin. Lisäksi uusi albumi, Harrastuskuvat on avattu.

Onnellista ja edellistä parempaa Uutta Vuotta 2007 kaikille! Kuvissa alla poseeraavat lapinkoira Heta ja Yepa lähikuvassa.